Nuoret aikuiset eivät osaa hakeutua hoitoon ja ovat muita ikäluokkia haluttomampia puhumaan mielenterveyden ongelmistaan. Puolet suomalaisista näkee, ettei mielenterveyspalveluita ole riittävän helposti saatavilla. Miltei puolet suomalaisista haluaa salata mielenterveysongelmat työnantajiltaan, selviää Terapiassa tavataan -liikkeen IROresearchin valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, johon vastasi 1000 suomalaista.
Nuoret aikuiset eivät julkisuudessa esitettyjen odotusten mukaisesti puhu mielenterveyden ongelmistaan tai hakeudu mielenterveyspalveluihin hakemaan apua. Jopa 38 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista jättäisi kertomatta mielenterveysongelmista lähipiirilleen. Nuorten pelko puhua tilanteestaan avoimesti erottuu selvästi muista ikäluokista, sillä keskimäärin 24 prosenttia suomalaisista kertoo salaavansa asian läheisiltään. Nuorten haastava tilanne näkyy myös avun hakemisessa. 30 prosenttia nuorista (18–24 -vuotiaat) kertoo, että ei hae ammattilaisen apua kohdatessaan mielenterveyden haasteita. Keskimäärin avun ulkopuolelle jättäytyy kyselyn mukaan vajaa viidennes suomalaisista.
– Nuorten sukupolvien uskotaan yleisesti olevan vanhempia ikäluokkia avoimempia ja puhuvan helpommin myös ongelmistaan. Nämä tulokset antavat kuitenkin aivan päinvastaisen kuvan tilanteesta, mikä on hälyttävää, toteaa Terapiassa tavataan -liikkeen puheenjohtaja Pekka Sauri.
Palvelut vaikeasti saatavilla, työnantaja pidetään pimennossa ongelmista
Samassa tutkimuksessa selvisi, että 49 prosenttia vastaajista uskoo, ettei mielenterveyspalveluita ole tarvittaessa riittävän helposti saatavilla. Peräti 31 prosenttia vastaajista kokee, ettei edes tiedä, mistä apua mielenterveyden ongelmiin voi saada.
Työelämän mielenterveysmyönteisyydessä riittää myös parannettavaa selvityksen perusteella, sillä yli puolet suomalaisista peittelee mielenterveyden haasteitaan kollegoiltaan. Työnantajaltaan asian kertoo salaavansa 44 prosenttia väestöstä. Erityisesti työuransa alkuvaiheella olevilla 25–34-vuotiailla on vaikeuksia puhua aiheesta, sillä kaksi kolmasosaa ikäluokasta ei ole valmis ottamaan aihetta esiin työkavereidensa kesken.
– Muut kyselyt osoittavat, että pitkän pandemiajakson aiheuttama epävarmuus toimeentulosta ja etätyöaika lisäävät mielenterveysongelmien ilmaantuvuutta, jolloin yhä useampi tarvitsi apua. Jos uskotaan, ettei apua ole saatavilla, silloin apuun ei myöskään hakeuduta, toteaa Terapiassa tavataan -liikkeen ohjausryhmän jäsen ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
***
Tutkimus toteutettiin 18.–29. marraskuuta osana IROResearch Oy:n valtakunnallista kuluttajapaneelia (n=1000). Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. ± 3,2 %-yksikköä.